Kollaasissani nimeltä Pirun Tusina on numero nelonen oikeassa ylänurkassa Henrik Purjehtija. Hän syntyi 4.3.1394 Portugalin Juhana I:n kolmantena lapsena Portossa. Hänen isänsä oli Avis-dynastian perustaja. Henrikin äiti oli Lancasterin herttua John of Gauntin ( suom. Juhana Gent ) vanhin tytär Philippa ( s.31.3.1359, k.19.7.1415). Juhana I ja Philippa vihittiin vuonna 1387 varmentamaan Portugalin ja Englannin liittosopimusta ( 1373 - 1386 ). Philippan isä John of Gaunt oli Englannin kuninkaan Edward III:n ja tämän puolison Hainaultin Philippan kolmas poika..
Henrik Purjehtijaa ( The Navigator ) on sanottu löytöretkien varsinaiseksi aloittajaksi. Avomeri tuon aikaisin purjevenein oli konstikas ylitettävä. Rooman ajoista alkaen oli Välimerellä ja myös Atlantin puolella purjehdittaessa käytetty sekä raskaita puskusaumaisia laivoja, joissa oli ns. latinalaispurjeet, joilla luoviminen kävi helpommasti kuin raakapurjein varustetuissa. Tosin neliskulmaisia raakapurjeita käyttivät tuolloin vain viikingit.
Kun pohjoisesta viikinkien laivanrakennusrakennustaito levisi Britanniaan ja sitä kautta Ranskaan ja Portugaliin saakka, opittiin limisaumarakennus ja uudenlainen takilointi, jolloin laivassa voitiin purjeet vaihtaa kolmiomaisista latinalaispurjeista neliömäisiin raakapurjeisiin lähestyttäessä maata. Avomerellä myötäiseen purjehdittaessa raakapurjeet olivat näet huomattavasti tehokkaampia. Tällaisia uudelleen takiloitavia karaveleja kutsuttiin nimellä "caravel redonda". Toisaalta alettiin ymmärtää myös viikinkiveneiden limisaumaisen ja joustavan rakenteen merkitys myrskyissä ja seilattaessa ulapalla suurten maininkien "läpi". Limisaumainen joustava, silti luja mutta myös kevyempi rakenne käyttäytyi aivan eri tavalla kuin roomalaisella ajalla kehitetty todella raskastekoinen puskusaumatekniikalla tehty laivarunko joka saattoi hajota myrskyssä pelkän merenkäynnin vuoksi.
Henrik Purjehtijan isä Portugalin kuningas Juhana I lisänimeltään "Äpärä" oli ritarikunnan Ordem Militar de Sant´Iago da Espadan suurmestari. Ritarikunta oli perustettu Castile-Leonissa vuonna 1170 tarkoituksena lähinnä pyhiinvaeltajien suojelu Santiago de Compostelassa, jossa on pyhän Jaakobin hauta mikä on yksi Euroopan suosituimpia pyhiinvaelluskohteita edelleen. Ritarikuntaan liittyi myös eräs italialainen palkkasoturi nimeltään Filippo Pallastrelli, joka Juhana I:n mukana tämän palattua kotimaahansa muutti perheineen Portugaliin vuonna 1385. Tämän italialaisen kapteenin pojan, Bartolomeo Perestrellon tytär, Filipa Moniz Perestrello ( nimi oli muuntunut portugalilaiseksi) meni naimisiin madeiralaisen Kristoffer Kolumbuksen kanssa vuonna 1479.
Portugalilainen tutkija Manuel Rosa kirjoitti Kolumbuksesta viime vuonna (2011) että tämä olisikin puolalaisen kuningas Vladislav III:n poika. Varnan hävityn taistelun, vuonna 1444 jälkeen olisi Puolan silloinen kuningas ja temppeliritareiden suurmestari Vladislav paennut Portugaliin ja saanut asuttavakseen Madeiran, jossa hänet tunnettiin nimellä Henry Germanialainen. Pakolaiskuningas olisi mennyt täällä myös naimisiin portugalilaisen ylhäisönaisen senhorina Annan kanssa. Kristoffer olisi siis heidän poikansa ja syntyisin Madeiralta.
Aikakautta leimasi vahvasti eurooppalaisen feodalismin ajautuminen kaaokseen, jossa yhdenkään ruhtinaan tai maakunnan oli vaikeata välttyä joutumasta jonkun vahvemman naapurin hyökkäyksen kohteeksi taikka liittymistä johonkin toiseen joka halusi hyökätä jonkun kolmannen kimppuun. Aikaa sanotaankin "satavuotiseksi sodaksi" ja käytiin etupäässä Englannin ja Ranskan välillä mutta osaa siihen ottivat lähes kaikki eurooppalaiset tavalla tai toisella. Satavuotisen sodan ajankohtana pidetään 1337 - 1453 eli se kesti oikeastaan 117 vuotta. Portugali oli tuona aikana ajautunut sekin anarkiaan joka loppui kun aatelisto 6.4.1385 kokoontui Coimbrassa ja valitsi kuninkaaksi Pietari I:n aviottoman pojan Juhana I:n, jolla oli sotilaallista menestystä ja ritarikunnan tuki takanaan. Valtaan nousussa toki oli vahvasti mukana myös Ranska ja Englanti siten, että vastapuolella olevaa Kastilian Juan I:stä, jonka puoliso oli Portugalin kuningas Ferdinand I:n ainoa lapsi ja vallanperijä tytär, Beatrice, tuki ritarijärjestö Orden de la Paloma ja ranskalaiset kun taas Juhana I:n liittoutui englantilaisten kanssa tukenaan Orden de Santiago. Kiista ratkaistiin Aljubarrotassa 14.8.1385 käydyssä taistelussa jonka voittaja sai Portugalin kruunun päähänsä.
Kun sitten Iberian niemimaan valloitus, siis tietyssä tarkoituksessa myös takaisinvalloitukseksi väitetty valtaus sai vauhtia, se ei suinkaan päättynyt mantereen etelärantaan vaan jatkui Afrikan puolelle. Portugalin kohdalla tilannetta sanotaan Marokon valtaukseksi ( 1415 - 1578 ) joka alkoi Ceutasta ja päättyi Alcacerin taisteluun.
Vuonna 1415 Henrik Purjehtija löysi Porto Santon legendan mukaan sattumalta ja sieltä käsin neljä vuotta myöhemmin Madeiran. 1432 Henrikin johdolla löytyi Azorit ja pari vuotta sen jälkeen Kap Verde. 1463, muutama vuosi ennen kuolemaansa sai Henrik Purjehtija nähdä laivojen paluun Guineasta mukanaan mustia orjia, kultaa ja norsunluuta. Tämän katsotaan olleen löytöretkien aikakuden alku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti