Juuret ennen juuria 1./ Natt och Dag

Ruotsin yksi vanhimmista aatelissuvuista on Natt och Dag - suku, jonka numero Ruotsin ritarihuoneella on 13. Suvun haaroista tunnetuin lienee Sture-suku vaikka myös itse kantasukukin poiki jäseniä valtaistuimille saakka. Suomeen Natt och Dag -suku siirtyi kun Tuve Månsson tuli Viipuriin ja sieltä edelleen Porvoon voudiksi ja nai Cecilia Hornin. Natt och Dag - suvun juuret ovat Smålannissa Itä-Götanmaalla ja tarkemmin Värendissä, jonka ydinalue on nimeltään Finnveden. Nyt herääkin kysymys, mikä ihmeen Finnveden? Liittyykö nimi jotenkin suomalaisiin, joita kautta aikojen on nimitetty finneiksi tai fenneiksi?


Wikipedian artikkeleissa Finnveden tuntuu olevan jatkuvan muutoksen kourissa ja alueen historiaa muokataan mitä erilaisimpien motiivien perusteella ( http://en.wikipedia.org/wiki/Finnveden ). Tosiasia silti on, että historiaan liittyy todella paljon myyttisiä tarinoita, jotka liittävät finnvedeniläiset kveeneihin. Kven- ja Kvenland-nimen etymologia yhdistää sen muinaiskandinaaviseen Hven-nimeen, jonka nykysuomalainen vastine on vainio-sana. Germaanisissa kielissä kuten englanti vastine on fen tarkoittaen sekin alavaa, vesistöistä maata kuten suo. Yhteensattuma tai ei, myös suomaa ja suomaalainen vastaa hyvin fen-sanan alkuperäistä merkitystä.

Mitä ilmeisimmin muutamien vuosikymmenien ( ehkä jo aikaisemminkin ) kuluttua naureskellaan nykyisin vielä täysin vakavissaan esitetyille väitteille saamelaisesta alkuperästä, jonka mukaan kyseinen poronhoitoon ja nomadikulttuuriin perustuva kieli- ja etnisyys olisi Finnvedenkin esihistoriassa olennainen tekijä. Saamelaiselta kulttuurilta ( ja kieleltä) puuttuu lähes kokonaan se sisältö ja tunnusmerkit, jotka osoittavat laajoilla alueilla Fennoskandiassa tuhansia vuosia harjoitetun erätalouteen, kalastukseen ja metsästykseen sekä niiden tuotteiden kaukokauppaan perustuvia elinkeinoja eikä niinkään elinkeinoja, joihin saamen kieli on syntynyt. Jo verrattain vähäisellä tutkimisella näkyy miten tyhjän päällä on saamelainen alkuperäisyys.

Uusimmat arkeologiset tutkimukset varhaisimmasta keramiikasta Fennoskandiassa osoittavat, että saviastian tekemisen yhteydessä levisi kaikkialle alueelle Jäämeren rannikoita myöten agraareja innovaatioita ja mm. eräiden kasvien pienimuotoista viljelyä jo noin 7 000 vuotta sitten. Maanviljelys ei kuitenkaan muuttanut juuri mitään, sillä huolimatta nykyistä paljon lämpimämmästä ilmastosta, rikkaasta kasvillisuudesta ja eläimistöstä, Fennoskandiassa harjoitettiin maanviljelyä selvästi tehokkaampia ja tuottavampia elinkeinoja, joita yhdessä voidaan nimittää erätalouskulttuuriksi. Sen kukoistusaika oli Rooman aikakaudella vaikka jo antiikin Kreikassa sekä sitäkin varhaisemmassa Egyptissä tunnettiin kaukaisen Pohjolan tuotteista varsinkin meripihka, turkikset ja orjat. Epävarmaa sen sijaan oli se sijoittivatko kreikkalaiset amatsoonien maan eli Terra Feminaronumin Fennoskandiaan, mutta sinne se sijoitettiin myöhemmin kun Kvenlandista vääntyi Kvinnoland ruotsalaisessa historiankirjoituksessa.

Natt och Dag - suvun smålantilaiset juuret ovat kiinni götanmaalaisessa esihistoriassa ja siten gööteissä, joita melko useat vakavastikin otettavat tutkijat pitävät muinaisten goottien kanssa samana etnisenä ryhmänä. Göötit vain jäivät Göötanmaalle goottien lähdettyä. Tämä varhainen vaellus tosin liittyy laajempaan yhteyteen, jossa ilmaston raju viileneminen aiheutti monen muunkin kansan liikkeellelähdön lähinnä kohti etelää. Gootteihin liittyy muun muassa kuuluisa kansa nimeltä herulit, joiden lähtöalueeksi jotkut ovat keksineet Mälaren laakson. Sieltä herulit olisivat muuttaneet Jyllannin saarille ja edelleen Krimille, josta tekivät ryöstöretkiä Välimerelle saakka. Tarinaan liittyy mm. Järsbergin riimukivi ja sen tekstin tulkinta, joka voidaan tehdä selkeimmin itämerensuomella. Mielenkiintoinen asiaan liittyvä yksityiskohta sen sijaan on Itämerenkin rannoilla olevat kivikehät, mutta niiden aikakausi tuskin liittynee heruleihin. ( herulien retken erään fiktion mukaan http://imageshack.us/photo/my-images/25/odinrute800x600.gif/ )

Joka tapauksessa kun mietitään Ruotsin vanhimpien mahtisukujen juuria ja niidenkin alkuperää, lienee täysin mahdollista, että vastaavalla tavalla kuin hämäläisten eli jäämien juuret ovat pohjoisesta lämpimämpään vaeltaneiden ihmisten joukossa, synnytti sama tilanne muuallakin Fennoskandiassa jäämiä toisten lähdettyä. Ja näillä jääneillä oli vahvat yhteydet edelleen pohjoisessa alkavaan uuteen valtakeskittymään nimeltään Kvenland, jonka paras aika tutkijoiden mukaan oli 800-luvulla.